HS Visio -podcast

Teknologiaosakkeet romahtivat torstaina Yhdysvaltain pörsseissä. Erityisesti tekoälyyn liittyvät osakkeet painuivat jyrkästi. Mistä romahduksessa oli kyse, voiko rytinä jatkua markkinoilla ja mitä vaikutuksia tällä kaikella on talouteen ja inflaatioon? Entä miten Yhdysvaltain välivaalit liittyivät sijoittajien paniikkiin? Varainhoitaja Titaniumin salkunhoidon johtaja Carolus Reincke kertoo. Studiossa Reincken kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Janne Elkki.

Maailman suurin pörssilistautuminen. Kaikki pelastava hyväntekijä. Joka EHKÄ voi tuhota koko maailman. Tekoäly-yhtiö Anthropic hehkuttaa listautumisensa alla huimia mahdollisuuksia, mutta maalaa myös ihmiskunnan tuhoa. Yhtiö itse on räjähdysmäisen nopeasti kasvava ja kääntynyt operatiivisesti kannattavaksi. Alex pohtii, onko Anthropic tekoälymaailman Airbnb. Siis kuin hotelliyhtiö, joka ei omista itse hotelleja. Tässä tapauksessa tekoälyjättiläinen, joka ei omista itse datakeskuksia. Tässä jaksossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin avaavat Anthropicin talouslukuja, poikkeuksellista hallintorakennetta ja listautumisesitteen hyytävimpiä riskejä. Jos Anthropic onnistuu missiossaan, siitä voi tulla seuraavaksi puoleksi vuosisadaksi merkittävämpi teknologiajätti kuin Alphabet tai Meta ovat koskaan olleet. Jakson leikkasi Mikko Peura.

Sijoittajien suurin tekoälyhuuma on laantunut syksyn aikana. Jättimäiset teknologiayhtiöt ovat pitäneet pörssissä vielä pintansa. Sen sijaan sijoittajien huolet kohdistuvat nyt niin kutsuttuihin neocloud-yhtiöihin. Neocloudit ovat eräänlaisia tekoälybisneksen sopimusvalmistajia. Mistä on kyse ja miksi sijoittajat epäilevät juuri datakeskuksiin erikoistuneita neocloudeja? Entä miten ilmiö näkyy Suomessa? Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Mikko Peura.

Suomen sähkömarkkinoilla on tapahtunut kymmenessä vuodessa pienimuotoinen vallankumous. Tuulivoima on syrjäyttänyt fossiiliset voimalat ja myös sähkön kulutus on murroksessa. HS Vision sähköekspertti Anni Lassila kertoo, mitä sähkömarkkinoilla tapahtuu, miksi säätövoimasta on tullut kohtalonkysymys Suomelle ja kuka säätövoimaa nyt rakentaa. Studiossa Annin kanssa toimittaja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Mikko Peura.

Droonintorjuja Sensofusion nousi suoraan Helsingin pörssin päälistalle 1,6 miljardin euron arvoisena. Tämä tekee Sensofusionista yhden Suomen suurimmista listautujista 20 vuoteen. Ja juuri äsken pörssiin tuli pienydinvoimaa kehittävä Steady Energy. Kesällä listautunut kvanttitietokoneiden kehittäjä IQM oli koko Euroopan kolmanneksi suurin pörssilistautuminen tänä vuonna. Helsingin pörssillähän menee nyt lujaa! Inderesin toimitusjohtaja Mikael Rautanen ennustaa loppuvuodelle vielä viittä uutta listautujaa, mikä nostaisi koko vuoden saldon noin 15 listautumiseen. Samalla Rautanen antaa täyslaidallisen järjestäjäpankeille, jotka minimoivat omat riskinsä täyttämällä annin instituutioilla ja eläkeyhtiöillä ja jättävät yhtiön pörssiin kuivumaan ilman likviditeettiä. Studiossa Rautasen kanssa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Janne Elkki.

Älysormusyhtiö Ouran kaupankäynnin piti alkaa Yhdysvalloissa Nasdaq-pörssissä keskiviikkona. Viime hetkellä yhtiö tiedotti lykkäävänsä listautumista. Mitä tapahtui? Ouralla menee hyvin ja sen kasvuluvut ovat kovia. Yhtiöllä on älysormuksissa lähes monopoli. Sijoittajien silmissä sen arvostustaso oli silti liian kallis. Myös kaupan rakenne saattoi epäilyttää, sillä listautuminen olisi ollut kolmen Ouran pääomasijoittajan palkkapäivä. Onko tämä yhä yksi suomalaisen pääomasijoittamisen parhaita keissejä vai menikö palkkapäivä pilalle? Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Janne Elkki.

Valta, valvonta ja politiikka kietoutuvat yhteen Suomen historian suurinta yritystappiota selvittävässä podcast-sarjassa Menetetyt miljardit. Tässä sarjan ensimmäinen jakso. Loput löydät ilmaiseksi HS-sovelluksesta tai osoitteesta https://www.hs.fi/kuuntele/menetetyt-miljardit/.

Remedy on Helsingin pörssin ainoa peliyhtiö ja se on juuri julkaissut vuoden odotetuimman suomalaisen konsolipelin: Control Resonantin. Yhtiön taival pörssissä on ollut kuoppainen, ja edellinen peli Firebreak oli floppi. Nyt Remedyllä on näytön paikka, kun noin 50 miljoonaa euroa maksanut suurpeli ilmestyy. Tällä kertaa Remedy julkaisee pelin itse ja vastaa myös markkinoinnista. Ponnistus on yhtiön historian suurin. ”Kun me ollaan itse tämä julkaistu, kaikki on ihan meidän käsissä. Ennen oli helppo valittaa, miksi kustantajat eivät tehneet sitä ja tätä. Nyt voi katsoa peiliin, jos homma ei toimi”, sanoo Remedyn viestintäjohtaja ja pitkän linjan pelijournalisti Thomas Puha. ”Jokainen peli on kriittinen. Totta kai paineet on kovat. Maailman tilanne ei hirveästi auta, ihmiset kuluttaa vähemmän ja kilpailua on valtavasti.” Lähiviikkojen myyntiluvut ovat tärkeitä Remedylle. Jo marraskuussa niskaan hengittää maailman odottama mammutti, GTA 6:n julkistus. Kyseessä on historian suurin viihdepläjäys, joka sanelee…

Steady Energy hakeutuu Helsingin pörssiin yhtiönä, jolla ei ole vielä yhtään kaupallista reaktoria. Yhtiö on kolme ja puoli vuotta vanha ja sen ensimmäinen varsinainen laitos olisi käynnissä 2030-luvun alkupuolella. Steady Energyn ydinvoimaa käytetään kaukolämmön tuottamiseen, mutta ei sähkön. Miksi? ”Maailman energiankulutuksesta 40 prosenttia menee lämmitykseen. Se on tämän energiakeskustelun sokea piste. Lämmitys on suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja ja kaikista vaikein alue puhdistaa”, Steady Energyn toimitusjohtaja Tommi Nyman sanoo. Nyt kaukolämmöstä Euroopassa suuri osa tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Jaksossa käydään läpi pienydinvoimalan teknologia, Steady Energyn taustat, pörssilistautumisen rakenne ja rahoitusjärjestelyt. Studiossa Nymanin kanssa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Google jysäytti Suomeen jättisumman rahaa, 13 miljardia euroa. Se laajentaa Haminan datakeskusta ja rakentaa kolme uutta. Suomen historian suurin investointi vauhdittaa Suomen talouskasvua, ainakin vähän. Samalla ennuste sähkön kulutuksen kasvusta on niin hurja, että sen turvaamiseksi valmistellaan jopa uutta ydinvoimalaa. Onko Suomesta tulossa Piilaakson teknologiajättien siirtomaa vai saadaanko tästä aitoa hyötyä? Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen sekä energia-aiheiden asiantuntijana toimittaja Anni Lassila. Jakson leikkasi Janne Elkki.

Velka kasvaa, korkokulut kasvavat ja rahat meinaavat loppua. Valtionlainojen korot nousevat viikko viikolta korkeammalle samalla, kun valtiot Suomesta Saksaan ja Yhdysvalloista Japaniin velkaantuvat hurjaa vauhtia. HS:n taloustoimittaja Juha-Pekka Raeste kertoo, miksi korot ovat nousussa ja miten huolissaan ilmiöstä pitää olla. Miten suuren maailman korkomyllerrys päätyy lopulta suomalaisen asuntovelallisen ongelmaksi? Studiossa Juha-Pekan kanssa toimittaja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Mikko Peura.

Eteenpäin porskuttavassa tekoälybisneksessä on isot kysymysmerkkinsä. Mitä tapahtuu jättimäiselle velkavivulle ja kuka lopulta käärii isoimmat voitot? HS Visio -podcastissa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen käyvät läpi Nvidian supertuloksen, joka ei kuitenkaan ole viikon kovin tekoälyuutinen. Sen sijaan eniten kuohuttivat tiedot OpenAI:lta karanneesta tekoälylaumasta. Jakson leikkasi Janne Elkki.

Espoolainen kvanttitietokoneiden kehittäjä IQM teki tänä kesänä suomalaista pörssihistoriaa listautumalla samaan aikaan Yhdysvaltojen Nasdaq-pörssiin ja Helsinkiin. Se oli myös ensimmäinen eurooppalainen kvanttiyhtiö, joka listautui Yhdysvalloissa. Ensimmäisessä osavuosikatsauksessaan listautumisen jälkeen IQM kertoi kovasta kasvusta ja tilauskirjan paisumisesta yli 102 miljoonaan. Jaksossa IQM:n perustajajäsen ja kansainvälisen liiketoiminnan vetäjä Juha Vartiainen kertoo, millaista oli viedä suomalainen huipputeknologiayhtiö Wall Streetille ja millaisia yllätyksiä matkan varrella koettiin. Pohdimme myös, miten valtion ja suomalaisten eläkeyhtiöiden miljoonilla varmistetaan, että Euroopan ainoa kaupallinen kvanttisirutehdas pysyy jatkossakin Espoon Mankkaalla, ja kuinka pitkää pinnaa sijoittajilta nyt kysytään. Studiossa Vartiaisen kanssa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Mikko Peura.

Kaksi pankkia nosti tällä viikolla Suomen kasvuennusteen kahteen prosenttiin. Onko tämä lopulta se odotettu nousukausi? Käänne tapahtui oikeasti jo keväällä, me emme vain tienneet sitä. Kasvua tukevat erityisesti viennin veto, investointien lisääntyminen ja teollisuuden vahvistunut kehitys. Datakeskustyömailla painetaan yötöitä vuorossa. Alex näkee jo nousukauden merkit kaikkialla, Elina muistuttaa, ettei kasvu näy vielä työttömyydessä ja asuntokaupoilla. Nuorten aikuisten työmarkkinatilanne heikkenee yhä. Kestääkö kasvu, kun korot nousevat? Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Janne Elkki.

Alkoholin myynti on laskenut dramaattisesti viime vuosina sekä Suomessa että maailmalla. Samalla maailman arvokkaimmat viinayhtiöt ovat hätää kärsimässä. Johtuuko kansan raitistuminen sukupolvien välisestä erosta, Ozempicista vai jostain muusta? Ja mitä sijoittajan pitäisi tästä kaikesta ajatella? Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltone

SpaceX listautuu pörssiin kaikkien aikojen suurimmassa listautumisannissa. Se keräsi 75 miljardin dollarin osakeannilla uutta rahaa ja on 1 770 miljardin dollarin arvoinen. Onko hintalapussa mitään järkeä, on toinen asia. S-Pankin seniorisalkunhoitaja Mikko Linnanvuori kertoo, mitä ammattilainen ajattelee SpaceX:stä ja sen listautumisesta sekä miksi saattaa ostaa osaketta, johon ei usko. Salkunhoitajallakin on siis FOMO. SpaceX listautuu hetkellä, jolloin teknologiapörssi Nasdaq on heilunut hermostuneesti uutisten mukana koko viikon. Toisaalta tekoälybuumin ja valtavien datakeskusinvestointien vetämänä markkinat ovat olleet kevään ajan kovassa nousussa, joten hengähdys on loogista. Syksyllä listautuvat OpenAI ja Anthropic ovat SpaceX:ää tärkeämpiä tapahtumia koko tekoälybuumille ja teknologiaosakkeiden markkinalle, joten siirsimme katseen jo niihin. Studiossa Linnanvuoren kanssa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Stig Björklund perusti Savoxin 1982 ratkaistakseen yhden ongelman: miten savusukeltaja kommunikoi maskin läpi. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin yhtiö myy viestintäjärjestelmiä Yhdysvaltain erikoisjoukoille ja Suomen puolustusvoimille. Nyt yhtiö on aikeissa listautua Helsingin pörssiin. Tavoitteena on noin 160 miljoonan arvostustaso ja 30 miljoonan osakeanti. Toimitusjohtaja Jerry Kettunen kertoo, mitä tähän asti varsin tuntematon Savox oikeasti tekee: käyttöliittymän sille, miten sotilas, palomies tai poliisi käyttää radioitaan hanskat kädessä ja kypärä päässä. Kettunen myös vastaa suoraan: Israelissa tai Saudi-Arabiassa ei ole asiakkaita. Helsingin pörssissä on puolustusalan buumi, mutta onko sen huippu jo nähty? Studiossa Kettusen kanssa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto paljasti tällä viikolla kymmenen vuotta toimineen marjakartellin. Kartelli on taas yksi paljastus läpimädästä luonnonmarjojen bisneksestä. Thaimaalaiset marjanpoimijat velkaantuivat päästäkseen Suomeen orjuutta vastaaviin oloihin. Ministeriön virkamies otti lahjuksia. Ihmiskauppatutkinnat ja tuomiot. Kymmenen vuotta marjafirmat sopivat keskenään poimijahinnat. Pääomasijoittaja, jonka olisi ainakin pitänyt tietää omistamansa yhtiön toiminnasta. Tässä jaksossa kysymme, kuka kantaa vastuun. Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

SpaceX on tekemässä historian suurimman pörssilistautumisen. Yhtiö tavoittelee 1,75 biljoonan dollarin arvostusta, joka nostaisi sen yhdeksi suurimmista pörssiyhtiöistä Nvidian ja Metan väliin. HS Vision podcast käy läpi SpaceX:n listautumisen talousluvut, raketit ja tekoälybisnekset ja sen, miksi suomalaisetkin indeksisijoittajat päätyvät SpaceX:n omistajiksi halusivat tai eivät. Elon Musk ei voi käytännössä tulla erotetuksi yhtiöstä, jonka hän vie pörssiin. Hänen jättimäinen palkitsemispakettinsa on sidottu miljoonan ihmisen Mars-siirtokuntaan. Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Eurooppa säänteli itsensä hengiltä, ja nyt EU on havahtunut korjaamaan kasvua rajoittanutta byrokratiaa. Slush-nuoriso uskoo, että Euroopasta syntyy kaksi uutta teknologiajättiä vuoteen 2050 mennessä. Mutta onko se realistista? Europarlamentaarikko Aura Salla on nimetty pääneuvottelijaksi EU:n Digital Omnibus -pakettiin, joka yksinkertaistaa tietosuojaa, datankäyttöä ja kyberturvallisuutta. Samalla Salla on entinen Metan EU-lobbari. Nyt hän vaatii Microsoftin häätämistä julkiselta sektorilta ja eurooppalaisia vaihtoehtoja amerikkalaisten teknologiajättien tilalle. Sallan mukaan hän ymmärtää, mitä amerikkalaiset teknologiayritykset Euroopassa ajavat, ja on siksi tehnyt kaikkensa eurooppalaisen teknologiasuvereniteetin puolesta. ”Jos helpotamme datan käyttöä eurooppalaisille yrityksille, pitää samaan aikaan olla markkinoilla selkeästi esteitä, että amerikkalaisille yrityksille ei tule samaa helpotusta. Sanottaisiin vihdoin ääneen, että halutaan estää jenkkiyritysten markkinadominanssi.” Jaksossa käydään läpi…

Suomalaisten eläkevarat sijoitetaan jatkossa riskisemmin kuin koskaan. Ilmarisella on 67 miljardia euroa sijoitettuna ympäri maailmaa. Vaikka Yhdysvaltojen kauppasota ja Iranin sota myllertävät markkinaa, Ilmarinen ei ole juuri muuttanut salkun riskitasoa. ”Maailmantalous ja yritysten tuloksentekokyky on pysynyt hämmästyttävän hyvänä”, Ilmarisen toimitusjohtaja Mikko Mursula sanoo HS Visio -podcastissa. Onko Suomen taloudessa merkkejä oikeasta nousukaudesta vai potkiiko Suomi vain tölkkiä eteenpäin? Mursulan mukaan eläkeleikkaukset eivät auttaisi valtiontaloutta. Studiossa Mursulan kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Janne Elkki. Oikaisu: Toisin kuin jaksossa väitettiin, Ilmarisella ei ollut vuonna 2025 suomalaisista eläkeyhtiöistä paras tuotto, vaan toiseksi paras. Paras oli Veritaksella, 8,7 prosenttia. Ilmarisen tuotto oli 8,1 prosenttia.

Kolmekymmentä vuotta sitten Antti Herlinin isä oli lähellä myydä Koneen saksalaisille. Nyt Antti Herlin teki päinvastoin: osti saksalaisen kilpailijansa 29,4 miljardilla eurolla Suomen historian suurimmassa yrityskaupassa. Kaupan seurauksena Koneesta tulee maailman suurin hissivalmistaja ja Suomen toiseksi suurin yritys liikevaihdon mukaan mitattuna. Miksi hissibisnes on niin mahtavaa omistajille? Miksi Antti Herlin maksaa kaupan päälle vielä miljardin omasta pussistaan? Jaksossa avataan kaupan taustat, riskit ja suomalainen yrityskauppahistoria. Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Salkunhoitaja Pasi Havia on laittanut suurimman osan rahastonsa salkusta tekoälyyn ja teknologiaan. Jaksossa käydään läpi koko tekoälyn arvoketju: datakeskusten sähköntuotannosta Nvidian siruihin ja muistin pullonkaulaan. Lisäksi Havia kertoo, miksi välttää nyt ohjelmistoyhtiöitä sijoituskohteena. Havia myös paljastaa, miten hän itse vibe-koodaa tekoälyllä omia sijoitustyökalujaan. Studiossa Havian kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

”Nyt tapahtuu konkreettisia asioita. Loppui se miettiminen ja komiteoiden pyörittäminen ja jo näiden viikkojen aikana on tehty oikeita asioita”, sanoo droonintorjuntayhtiö Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen. Hyppösen mukaan drooneja on voinut tulla Suomeen jo enemmän, kuin tiedetään. Osa voi löytyä, kun ihmiset lähtevät syksyllä sienimetsään. Sensofusionista on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista teknologiayhtiöistä, ja se tähtää listautumiseen Helsingin pörssissä vielä tämän vuoden aikana. Droonisodan kiivas teknologinen kilpajuoksu vie yhtiön myös avaruuteen: Sensofusion rakentaa omaa satelliittia, jonka on määrä laukaista 2027. Drooneja havaitsevien erilaisten sensorien joukko pitää saada myös taivaalle. Studiossa Hyppösen kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Suomen kasvuyhtiömarkkina elää ristiriitaisia aikoja. Toisaalta kasvuyritykset keräävät ennätyssummia rahoitusta. Toisaalta monet Suomesta ponnistaneet huippuyhtiöt on myyty ulkomaille. Valtion pääomasijoitusyhtiön Tesin toimitusjohtaja Pia Santavirta kertoo, miten Suomi voi pitää kiinni seuraavista superyhtiöistä ja tekoälyaallon voittajista. Studiossa Pian kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Sitran pääekonomisti Matti Paavonen sanoo suoraan: jokainen Suomeen töihin tuleva maahanmuuttaja on lottovoitto. 10 000 henkilöä lisää nettomaahanmuuttoa pienentää kestävyysvajetta yhden prosenttiyksikön – eli noin kolme miljardia euroa, suunnilleen koko sisäministeriön budjetin verran. Sitra julkaisi juuri Kasvuatlas-raportin, joka piirtää tilannekuvan Suomen talouden tilasta ja tarjoaa 231 ratkaisuehdotusta. Uutta muihin kasvuraportteihin verrattuna siinä on, miten myös luontopääoma nostetaan kasvun edellytykseksi. Briteille voi koitua luontokadosta finanssikriisin kokoinen lasku. Suomessa siitä ei juuri puhuta. Voidaanko velkajarrun rinnalle sopia kasvusopimus? Studiossa toimittaja Elina Lappalainen, vieraana Sitran pääekonomisti Matti Paavonen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Iranin sota on ajanut energiamarkkinat kriisin. Raakaöljyn ja dieselin hinnat nousevat päivä päivältä korkeammalle, ja Aasiassa kärsitään jo öljypulasta. Silti osakemarkkinat ovat pysyneet vakaina. Miksei pörssi ole romahtanut, miten öljykriisi voi vaikuttaa tekoäly-yhtiöihin ja nousevatko korot jo lähiaikoina? Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen, vieraana Danske Bankin senioristrategi Tuukka Kemppainen. Jakson leikkasi Janne Elkki.

Yhdysvaltojen, Israelin ja Iranin konflikti on ajanut koko Lähi-idän sekasortoon ja öljyn hinta on noussut jyrkästi. Jaksossa energia-asiantuntija Vesa Ahoniemi kertoo, miksi Hormuzinsalmi on maailmantalouden kriittisin pullonkaula ja mitä tapahtuu, jos liikenne siellä häiriintyy pidemmäksi aikaa. Raakaöljystä, maakaasusta, dieselistä ja monesta muusta hiilivetytuotteesta uhkaa tulla huutava pula. Miten nopeasti vaikutukset näkyvät bensapumpulla, lentolipuissa ja inflaatiossa? Entä riittävätkö maailman strategiset öljyvarastot? Voiko Saudi-Arabia tai Yhdysvallat lisätä öljyntuotantoa? Studiossa Vesan kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Helsingin pörssissä kasvuyhtiöt ovat harvassa, mutta pörssin ulkopuolella kasvua riittää. Jaksossa Alex ja Elina käyvät läpi, millaiset suomalaisyritykset kasvavat juuri nyt, kuinka paljon niitä kasvajia on ja kuinka realistinen on tavoite saada Suomeen kymmeniä uusia merkittävän kokoluokan kasvuyhtiöitä. Samalla kysytään, voiko startupien varaan rakentaa hyvinvointivaltion tulevaisuutta, pohditaan startup-yrittäjien todellisia motiiveja ja käydään läpi lähiaikojen mahdolliset pörssilistautumiset. Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Tekoäly-yhtiöt Anthropic ja Open AI keräävät ennätysmääriä rahaa sijoittajilta. Samaan aikaan ohjelmistoyhtiöiden osakekurssit syöksyvät pörssissä yhä alemmas. Mikä kaikki muuttuu työssä ja työelämässä? Katoavatko kaikki vanhat ohjelmistoyhtiöt? Ohjelmistoyhtiö Admicomin toimitusjohtaja Simo Leisti kertoo, ketkä ovat turvassa ja ketkä jäävät tekoälyn jalkoihin. Studiossa Simon kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Suomalaistaustainen Donut Lab väittää kehittäneensä maailmaa mullistavan akun. Akun pitäisi olla kaikin tavoin parempi kuin nykyisin käytössä olevat akkuteknologiat. HS:n toimittajat Alex af Heurlin ja Niclas Storås käyvät läpi sen mitä Donutista tiedetään, ja toisaalta myös sen, mitä ei tiedetä. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Suomeen lupailtiin vielä muutama vuosi sitten satojen miljardien eurojen investointeja. Ei ole toistaiseksi tullut ihan sitä, mutta jotain kuitenkin. Viime vuonna vihreitä investointeja rakennettiin 8 miljardilla eurolla. Suurin käynnistyneiden hankkeiden joukko ovat datakeskukset – mutta millä perusteella energiasyöpöt hallit ovat vihreää siirtymää? Entä miksi tuulivoiman rakentaminen hiipui buumin jälkeen? Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo on ”herra vihreä siirtymä”, joka kertoo jaksossa, tuovatko nämä hankkeet oikeasti Suomeen työtä ja talouskasvua. Studiossa Peljoa haastattelevat toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Eläkeuudistus kuumottaa. Eläkeläiset puolustavat työuran aikana kertyneitä eläkkeitään, nuoret palkansaajat pitävät järjestelmää jopa pyramidihuijauksena, josta eivät koskaan pääse nauttimaan. Nyt tulossa oleva eläkeuudistus ei koske nykyisten eläkeläisten etuihin. Samaan aikaan hallitus on leikannut työttömyysturvaa, opintotukea ja asumistukea. Pitäisikö eläkemenoihin puuttua jo nyt, ja onko järjestelmä kestävä? Tällä kertaa eläkekeskustelu käynnistyi talouden arviointineuvoston raportista. HS Vision podcastissa ajankohtaisiin kysymyksiin vastaa Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto. Hänen mukaansa järjestelmä on tasapainossa ja eläkkeet maksetaan. Studiossa Kauttoa haastattelee Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Adoben ja lukuisten muiden ohjelmistoyhtiöiden osakekurssit syöksyvät pörssissä. Sijoittajat pelkäävät, että tekoäly ravistelee koko ohjelmistoalan uusiksi. Reaktorin tekoälyjohtaja Marko Aalto kertoo, millä tavoin ja miten nopeasti tekoäly muuttaa työelämää ja bisnestä. Murroksen seurauksena monien yhtiöiden hinnoittelumallit menevät uusiksi lähiaikoina, Aalto uskoo. Studiossa Markoa haastattelevat toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Puolustusliitto Nato, keskuspankki Fed, valtionlainat ja monet muut maailmanjärjestyksen peruspilarit ovat järkkyneet alkuvuoden aikana. Onko maailmassa enää turvallisia sijoituskohteita? Evlin päästrategi Valtteri Ahti kertoo, mitä ajattelee esimerkiksi kullasta, bitcoinista tai Yhdysvaltain valtionlainoista. Studiossa Valtteri Ahti ja toimittaja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on aloittanut vuoden 2026 rytinällä. Hän on kirjoittanut pelikirjaa uusiksi niin Venezuelassa, Grönlannissa, keskuspankissa kuin markkinoilla muutenkin. Onko kyseessä flood the zone -strategia? Miten pitkälle Trump on valmis menemään ja mitä sijoittajan pitäisi tästä ajatella? Studiossa toimittajat Alex af Heurlin, Elina Lappalainen ja Tuomas Niskakangas. Jakson leikkasi Janne Elkki.

Suomi edistää yritysten vientiä Arabiemiraatteihin ja haluaa tukea hallinnon modernisointia ja digitalisaatiota siellä. UAE:n sheikit kiinnostuivat Suomi.fi:stä, jota Gofore on ollut toteuttamassa. Onko lähtökohteisesti eettinen riski tai ongelma tehdä yhteistyötä Arabiemiraattien hallinnon kanssa? Onko tällainen kansalaisten dataa sisältävä järjestelmä riski maassa, joka raportoidusti loukkaa ihmisoikeuksia? Tästä nousi kriittinen keskustelu Goforen sisällä, joka on brändännyt itsensä eettisenä digimaailman pioneerina. Onko tämä nyt sitä arvopohjaista realismia uuden geopolitiikan ajassa? Entä mitä tapahtuu, kun arvolupaukset kohtaavat liiketoimintapaineet? Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Janne Elkki.

Lukuisat suomalaiset kiinteistörahastot rajoittavat asiakkaiden varojen lunastuksia. Jumi on kestänyt jo pari vuotta. Rahastoissa on yli neljä miljardia euroa ja lähes 80 000 osuudenomistajaa. Monia sijoittajia harmittaa, mutta varainhoitajille kiinteistörahastot ovat edelleen oikein hyvää bisnestä. Inderesin analyytikko Sauli Vilén kertoo, mikä rahastoissa oikein mättää. Hän tarjoaa myös muutaman konkreettisen korjausehdotuksen, miten rahastoista voisi tehdä asiakkaiden kannalta parempia tuotteita. Studiossa Saulin kanssa toimittaja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. https://www.hs.fi/visio/art-2000011692880.html

Digikomissaari Henna Virkkunen on yksi vaikutusvaltaisimpia suomalaisia koko maailmassa. Hänen vastuullaan Brysselissä ovat esimerkiksi EU:n teknologia, turvallisuus ja demokratia. HS Vision podcastissa Virkkunen vastaa esimerkiksi siihen, miltä tuntuu kun maailman rikkain ihminen Elon Musk ottaa hänet silmätikuksi, miksi EU jakelee jättisakkoja teknologiayhtiöille ja miten sääntelynpurkutalkoot etenevät. Virkkuselta kysytään myös sitä, onko hänellä omia mielipiteitä. Studiossa Virkkusen kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Ekonomistien maine alkaa olla koetuksella, kun Suomen kasvuennusteita on laskettu jo kolme kertaa. ”Mallit eivät ole täydellisiä, kuluttajat eivät ole rationaalisia”, Dansken pääekonomisti Minna Kuusisto sanoo HS Vision podcastissa. Toivon merkkejä on kuitenkin jo näkyvissä, joten Kuusisto uskoo käänteen lopulta saapuvan ensi vuonna. Teollisuudessa tilauskannat lupailevat, että käänne työllisyydessä olisi luvassa ensi vuonna. Se puolestaan laittaisi kulutuksen ja asuntokaupat liikkeelle. Mistä Suomen ”tuntematon jarru” löytyy – hallituksen leikkauksista vai kuluttajien päistä? Ja miksi Etelä-Euroopan entiset kriisimaat rokkavat nyt Suomea kovempaa? Jotain hyvääkin on, sillä Kuusiston mukaan nyt on paras hetki ostaa asunto, ja Helsingin pörssi on tänä vuonna päihittänyt jenkkimarkkinat. Studiossa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelut etenevät. Ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen rauha tuntuu olevan ainakin etäisesti mahdollinen. Jos ja kun rauha jossain vaiheessa saadaan, Ukrainaa odottaa satojen miljardien jälleenrakennusurakka. Kenen rahoilla jälleenrakennus tehdään, ja miten Ukrainan markkinalle pääsee mukaan? Konsulttiyhtiö Miltton oli ensimmäisiä suomalaisfirmoja, joka perusti toimiston Ukrainaan hyökkäyssodan jälkeen. Nyt he auttavat suomalaisyrityksiä arvioimaan, kannattaako Ukrainaan mennä – ja jos kannattaa, niin miten. HS Visio-podcastin vieraana on Milttonin varatoimitusjohtaja Kaius Niemi, joka on käynyt säännöllisesti yritysten mukana Ukrainassa. ”Eilen meillä oli Teams-palaveri Kiovan-toimistolle, ja palaverin aikana sieltä työkaverien ruudut olivat pimeänä. Ei siksi että data ei olisi kulkenut, vaan koska energiasäännöstelyn vuoksi sähköt oli poikki ja he tekivät töitä taskulampun valossa”, Niemi kertoo. Millaista on lähteä suomalaisyrityksenä sotaa käyvään maahan, jossa on pulaa…

Slush-erikoisjaksossa: Miksi 1700 nuorta rakentaa Euroopan suurimman startup-tapahtuman ilmaiseksi? Ja miksi yrittäjät puhuvat nyt Euroopasta enemmän kuin koskaan? Vieraana Slushin toimitusjohtaja Aino Bergius, joka aloitti itse 15-vuotiaana vapaaehtoisena narikassa. Mukana myös toimittaja Roosa Ripatti, joka seurasi kolmen vapaaehtoisen päivää – mukaan lukien Nico Rosbergin opas. Puhutaan siitä, miksi Slush on nuorille "ihmiskiihdyttämö", miten tekoäly lävisti kaiken, ja mitä tarkoittaa Slushin banderolli: "Still doubting Europe? Go to Hell." Studiossa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Kun yhdysvaltalainen AMD halusi haastaa Nvidian tekoälymarkkinoilla, se osti suomalaisen Silo AI:n 614 miljoonalla eurolla. Syy oli yksinkertainen: AMD:n sirut olivat tehokkaita, mutta ohjelmistokerros jäljessä. Nyt Peter Sarlinin perustama Silo on AMD:n tuotekehityslaboratorio Euroopassa. ”Asiakkaat, jotka haluavat hyödyntää AMD:n laskentasuorittimia, autamme siinä että he saavat niistä mahdollisimman paljon irti, ja sen mukana tulee meidän ohjelmistokerros”, Sarlin kertoo HS Visio -podcastissa. ”Meidän tiimi on nyt uniikissa positiossa siivittämässä AMD:ta eteenpäin. Samalla varmistamme, että maailmalla on vaihtoehto. On tärkeää, että ei käytetä vain yhden yrityksen suorittimia”, Sarlin sanoo. Pörssissä sijoittajat hermostuvat: teknologiajätit pumppaavat satoja miljardeja datakeskuksiin, mutta milloin tekoäly alkaa tuottaa oikeasti rahaa? Sarlin näkee asian toisin: "Tekoäly on mennyt joka puolelle. Tulevat aallot – lääketeollisuus, autot, kemia – ovat vasta tulossa." Kuuntele, miksi 39-vuotias…

Datakeskuksia nousee kaikkialle Suomeen, mutta tänne rantautuvat hallit ovat vain rahtunen maailman suurimmasta investointiaallosta, tekoälystä. Mitä datakeskukset tarkoittavat Suomen taloudelle ja sähköjärjestelmälle? Tuleeko Suomesta tekoälyn suurvalta, kun Google rakentaa hallin tänne? Ja ovatko poliitikot sössimässä tämänkin asian? Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Nvidia ja Nokia kertoivat tällä viikolla jättisopimuksesta. HS Visio kertoo, mistä diilissä on kyse. Maailman arvokkain yhtiö Nvidia ja Suomen ylpeys Nokia aloittavat strategisen yhteistyön. Samalla Nvidia nousee Nokian suurimpien omistajien joukkoon. HS Visio käy läpi mistä jättisopimuksessa on kyse sekä sen, mitä Nokia ja toisaalta Nvidia hyötyvät kumppanuudesta. Aiheeseen liittyy olennaisesti myös geopolitiikka ja tekoälyalan ihmeelliset rahoituskuviot. Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Lifeline Ventures keräsi juuri Suomen ensimmäisen kansainvälisen mittaluokan startup-rahaston, 400 miljoonaa euroa. HS Visio -podcastin vieraana on Lifeline Venturesin osakas Timo Ahopelto. Hän kertoo yllättyneensä siitä, että rahasto onkin myös Euroopassa niin suuri. Tähän mennessä Lifeline on sijoittanut jo seitsemään kasvuyhtiöön, jotka ovat nousseet yli miljardin arvoiseksi: Supercell, Wolt, Oura, Iceye, Swappie ja Varjo. ”Kun katsotaan Suomen ekosysteemiä, meillä on mahdollisuus kuuden vuoden aikana tuottaa 10–15 uutta yksisarvista”, Ahopelto uskoo. Huomio kiinnittyy helposti isoihin rahoituskierroksiin ja menestykseen. Pinnan alla monilla startupeilla on Ahopellon mukaan tällä hetkellä vaikeaa. Kovatkaan kasvuluvut eivät nyt riitä rahoituksen saamiseen. Markkina jakautuu brutaalisti. Vaikka Lifelinella on paljon myös onnistumisia, Ahopellon mukaan esimerkiksi sen ensimmäisestä rahastosta noin 60 prosenttia yrityksistä on kirjattu nollaan. Myöhemmän vaiheen koviin kasvuyrityksiin sijoittaminen on sen…

Osakemarkkinat ovat nousseet vahvasti kesän ja syksyn aikana. Myös kullan, hopean ja kryptovaluutta bitcoinin kurssit hipovat ennätyksiä. HS Visio -podcastissa käydään läpi kuplan anatomia. Onko markkinoilla kupla, mistä kuplan tunnistaa ja kannattaako markkinoiden huippuja yrittää ajoittaa? Studiossa OP:n päästrategi Lippo Suominen ja toimittaja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

“Ei kuluttaja ole tyhmä, vaan köyhä.” Kun palkat ovat jääneet jälkeen, asuntojen hinnat laskeneet ja hallitus kiristää, suomalainen tekee ihan järkevän päätöksen – hän ei kuluta. Mutta mitä tapahtuu, kun kulutus pysähtyy maassa, jossa se on puolet taloudesta? Nordean ekonomisti Juho Kostiainen selittää, miksi Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa varakkaat säästävät ja muut kituuttavat. Miltä Suomen talouden ennuste näyttää, onko valoa näkyvissä? Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Miki Kuusi on mies, joka kieltäytyi 25 miljoonan euron ostotarjouksesta, poltti sijoittajien rahoja niin että kassa oli vaarallisen tyhjä – ja silti johti firmansa seitsemän miljardin euron kauppaan. Wolt on kasvanut osana Doordashia ja tällä viikolla Kuusi muutti Lontooseen uuteen tehtävään. Brexit-ajan Lontoossa muutto tarkoittaa byrokratiaa. ”Minulla on tänään kolmen ja puolen tunnin kielikoe. Ei ole lukion jälkeen tullut tehtyä tällaista testiä viisumia varten”, Kuusi sanoo. Nyt Woltin tarina on kirjana, jossa Kuusi ja muut perustajat kertovat rehellisesti myös epäonnistumisista ja synkistä tunteista kriisien hetkillä. HS Vision podcastissa Kuusi kertoo, mikä käänsi suunnan kohti menestystä ja miksi tappioiden tekeminen ei ole ongelma vaan tarkoituskin nopeasti kasvavassa teknologiayhtiössä. Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Rahastot ovat sijoittamisen näkkileipää – vähän tylsää, mutta juuri se tapa, jolla suurin osa suomalaisista rikastuu. Kolmannes suomalaisista omistaa rahastoja, mutta niistä puhutaan vähemmän kuin osakepoiminnasta. HS Vision studiossa vieraana on sijoittaja ja tietokirjailija Merja Mähkä, jonka päivitetty rahastokirja paketoi rahastoihin liittyvän tiedon helpoksi tietopaketiksi. Mihin kannattaisi sijoittaa 100 000 euron perintö? Milloin aktiivisesti hoidettu rahasto voi kannattaa ja keitä salkunhoitajia Mähkä jopa fanittaa? Kirjaa päivittäessään Mähkä joutui kirjoittamaan uusiksi luvun vastuullisista ESG-rahastoista, koska maailma niiden ympärillä muuttui. Samoin kävi korkorahastoille, ja nyt ne ovat varteenotettava vaihtoehto. Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.